MITEN -ANALYYSI ON SYNTYNYT

Alkusysäys menetelmään tuli UNESCOn tilaaman koulutusohjelman suunnittelusta. Koska oli todettu, että kehitysmaissa oppimiseen ja kouluttamiseen liittyviä ongelmia ei voitu ratkaista perinteisin länsimaisin keinoin, oli löydettävä uudenlaisia ratkaisuja. Tavoitteena oli suunnitella koulutusohjelma kehitysmaiden koulutuksesta vastaavien poliitikkojen ja virkamiesten innovatiivisuuden lisäämiseksi. Työn kuluessa todettiin, että innovatiivisuuden kehittäminen ihmisessä vaatii ensin hänen tiedonkäsittelytapansa muuttamista, mikä taas onnistuu huomattavasti paremmin, mikäli tiedetään ominaisuuden vahvuus lähtöhetkellä. Koska maailmalla ei ollut valmiina tiedonkäsittelyn mittareita, oli niitä ryhdyttävä kehittelemään. Nyt esiteltävä ja valmis menetelmä on tulos edesmenneen professori Jukka Lehtisen useamman vuoden lähes päätoimisesta työstä.

Menetelmä pohjautuu soveltaen amerikkalaisen aivotutkijan Ned Herrmannin, Sveitsiläisen psykiatrin ja analyyttisen psykologian isän Carl Jungin sekä oppimisstrategioita ja -tyylejä tutkineiden Gordon Paskin, F. Martonin, R. Säljön ja N.J. Entwistlen tutkimuksiin. Myös Seligmanin pessimismin ja optimismin olemusta koskevat tutkimukset ovat osaltaan vaikuttaneet menetelmän kehitystyöhön. Kuvausmittarit on luotu erilaisille suomalaisille ihmisille kohdistetulla laajalla faktorianalyyttisellä tutkimuksella sekä yli tuhannen yksilön analyysitulosten erittelyllä.